Liikunta on lääkettä - mutta ei flunssaan.

Joskus laiskottaa oikein olan takaa ja treenin siirtäminen seuraavalle päivälle tuntuisi helpolta ratkaisulta. Yksi siirto ei heilauttane tavallisen liikkujan maailmaa mitenkään, mutta kerta muuttuu helposti toiseksi, jos ja kun laiskamato jää koukkuun. 

Onneksi treenaminen on palkitsevaa: tiukan liikuntasuorituksen jälkeen seuraa välitön hyvä olo, mutta myös pitkällä aikavälillä saavutettu lihaskunto ja -kestävyys saavat hymyilemään ja jaksamaan paremmin. Liikunta on totisesti lääkettä! 

Kohtuus ja terve järki kuitenkin kaikessa: olin tänään menossa salille, vaikka olin koko päivän tuntenut kipua kurkussani. Matkalla pähkäilin, pitäisikö kääntyä takaisin vai yrittää tehdä vain kevyt treeni. Viime metreillä vaihdoin suuntaa ja palasin kotiin juomaan lämmintä teetä. Toivon, että pitkien yöunien jälkeen oloni on taas parempi. Olen ehkä hieman liian varovainen oman vointini suhteen, mutta fakta on, että sairaana treenaminen vain heikentää vastustuskykyä. Mielummin parantelen itseni kerralla kuntoon. 

Huomenna olen menossa kymmenen vuoden tauon jälkeen laskettelemaan! Odotan innolla (ja vähän kauhullakin), mitä siitä tulee. Toivon, että laskettelusta tulisi uusi mielekäs liikuntaharrastus muiden oheen. Raportoin mäenlaskusta lisää jatkossa!